Vuosi vaihtui ja huonontuneen koronatilanteen vuoksi Suomi-koulumme seuraavat tunnit ainakin maaliskuuhun asti joudumme järjestämään etäopetuksena. Vaikka emme olekaan näiden kahden kuukauden aikana päässeet nauttimaan lähiopetuksesta, koulumme opettajat ovat pitäneet oppitunnit ZOOMin välityksellä. Vaikka oppituntien järjestäminen etänä tuokin omat haasteensa, monilta oppilailta on tullut kiitosta tuntien järjestämisestä. Varsinkin pienille koululaisille on ollut erittäin tärkeää, että hekin ovat jo «isoja» ja he saavat osallistuvat tietokoneen välityksellä oppitunneille aivan kuten isommatkin oppilaat. Käydäänpä kurkkaamassa, mitä suomikoululaiset ovat näiden kahden kuukauden aikana tehneet:
OSA 1: Suomi-koulun TAMMIKUU
Tammikuun alussa koko Sveitsissä satoi monin paikoin lunta yli 40 senttiä ja siitäkös lapsilla (sekä aikuisilla) riemu repesi. Pulkat ja kelkat olivat kaupoista loppuunmyyty yhdessä päivässä, liikenne oli täysin kaaoksessa, sillä vain julkisista kulkuneuvoista ainoastaan junat pystyivät ajamaan ja koko Zürichin kantoonin alue oli valtavan lumikaaoksen keskellä. Eskarin ekaluokkalaiset tiesivät, mitä lumiseen säähän tarvitaan: ainoastaan lämpimät vaatteet ja kengät ja sen jälkeen pulkka alle ja menoksi.
Pienet suomikoululaiset saivat lumista postia opettajalta. Kirjeestä paljastui värejä, paperia ja pillejä. Uuden vuoden kunniaksi pienet kerholaiset askartelivat opettajan kanssa, miltä uuden vuoden yönä taivaalla näytti ja millaisia isoja, valoisia ja hienoja raketteja oppilaat olivatkaan nähneet. Oi, että kun rakettien maalaaminen oli hauskaa, ja saipa pöytäkin muutaman uuden väriläiskän hyvästä suojauksesta huolimatta.
Eskarilaisten teemana olivat eri eläimet ja kaikilla oli omat pehmolelut mukana. Etäkoulun yhtenä positiivisena tekijänä voidaan pitää sitä, ettei tarvitse valita vain yhtä pehmoeläintä mukaan vaan voi laittaa kaikki eläimet riviin istumaan ja näin kaikki pehmolelutkin pääsevät osallistumaan Suomi-koulun tunneille. Eskarilaiset bongasivat ja nimesivät metsäneläimiä eri videoista ja kuvista ja aiheena oli miettiä, mitä eri eläimet talvella tekevät. Oppilaat tiesivät hyvin, että karhut nukkuvat talviunta, mutta jänikset taas eivät, koska muutama oli lumessa nähnyt jäniksen (tai rusakon) jalanjäljet. Jotta oppilaat pääsivät myös vähän liikkumaan, opettaja järjesti lopuksi eskarilaisille jumppatuokion, jossa liikuttiin niin kuin eri eläimet liikkuvat.
Koululaiset pääsivät myös juttelemaan, mitä kaikkea kivaa lumessa voi tehdä. Posti oli tuonut oppilaille kirjeen, jossa oli ohjeet, mitä tunnin aikana tehtäisiin. Kirjeestä löytyi mustaa ja sinistä paperia, sekä liimaa. Yhdessä opettajan avulla, oppilaat saivat askarrella lumiukon, ensiksi värittämällä lumiukolle vartalon ja leikkaamalla lopuksi hatun, kädet sekä suun. Kotitehtäväksi oppilaat saivat, miettiä, mistä esineistä pystyy kirjoittamaan LUMI-sanan. Oppilaat olivatkin keksineet monia erilaisia tapoja, miten LUMI-sanan voi kirjoittaa esimerkiksi kynistä, taikka pelikorteista. Yksi koululainen löysi kirjahyllystään jopa kirjan, jonka nimi oli Lumi.
Seuraavalla kerrallakin talven teema jatkui pienten kerholaisten Suomi-koulussa. Pienet kerholaiset maalasivat ensin revontulien eri värejä siniselle paperille vesiväreillä. Tällä kertaa postin mukana saapui erilaisia mustia, oransseja ja valkoisia soikioita ja ympyröitä. Niistä kerholaiset saivat askarrella pingviinin, jolla oli avonainen nokka. Jotta kerholaisten aika ei tulisi pitkäksi ja saataisiin paikat taas vetreäksi, niin pienet pääsivät myös tanssimaan uuden Revontuli-laulun mukana sekä jo tutuksi tulleen Leppäkerttu-laulun tahdissa. Pieneltä kerholaiselta kysyttäessä, parasta oli laulu ja tanssi, mutta myös vesiväreillä maalaaminen oli ihan huippua.
Talven teema jatkui myös eskarilaisten kanssa. Pihalla kun on kylmä ja lunta melkein polviin asti, on tärkeää olla sään mukaan varustautunut. Eskarilaiset tiesivät hyvin, että kylmällä ilmalla korvat eivät palellu ja kädet eivät jäädy, kun löytyy pipo ja lapaset. Siitä se idea sitten lähtikin, ja eskarilaiset askartelivat opettajan johdolla värikkäitä pipoja ja lapasia. Jumppatuokiossa oli tällä kertaa apuna noppa. Ensin keksittiin eri jumppaliikkeitä. Sen jälkeen noppaa heitettiin ja nopan osoittama lukumäärä kertoi, kuinka monta jumppaliikettä pitää tehdä.
Talvella on kiva katsella, kun lunta sataa (välillä todella paljon, ja välillä taas hitaasti). Lumihiutaleet voivatkin olla erikokoisia, erinäköisiä ja ei ole yhtä samanlaista hiutaletta. Koululaiset opettelivat opettajan kanssa leikkaamaan erikokoisia ja erinäköisiä lumihiutaleita. Saksien käyttö, varsinkin kun pitää taitella paperi erittäin pieneksi ja sen jälkeen leikata pienen pieniä kulmia oli välillä haastavaa, mutta lumihiutaleista syntyi todella upeita luomuksia. Lumihiutaleiden leikkaaminen oli niin hauskaa, että monen koululaisen oli vielä illalla ennen nukkumaanmenoa leikattava pari lumihiutaletta lisää valmiiksi, jotta saisi kiinnittää ne ikkunalle taikka lähettää Suomeen taikka vain näyttää isälle tai äidille, miten hienosti osaa itse leikata lumihiutaleen.
Isot koululaiset ovat nauttineet ZOOMin välityksellä opiskelusta täysin rinnoin. Viime kerralla, jokainen oppilas sai tehtäväksi piirtää olion. Jokainen oppilas antoi vuorollaan jonkun kuvauksen, mitä oliolla saattaisi olla esimerkiksi «pitkät kädet» taikka vaikka «pienet tulisilmät». Kun kaikki olivat saaneet kuvailla oliota, lopulta jokainen esitteli olionsa muille, usein naurun saattelemana.
Etätuntien aikana, isot suomikoululaiset ovat jo niin tottuneet etätyöskentelyyn, että he ehtivät tehdä vaikka mitä tehtäviä. Varsinkin sanasoppa-leikki on ollut oppilaiden suuressa suosiossa. Sanasoppa-leikissä kukin oppilas saa kirjoittaa keksimänsä sanan kirjaimet sekaisin chattiin ja muiden tehtävänä on arvata, mikä sana on. Välillä senat ovat menneet ihan sakaisin, eikun siis sanat sekaisin ja oppilaat ovatkin huomanneet, että kirjaimista saakin keksittyä monia eri sanoja ja sitä alkuperäistä sanaa onkin voinut olla vaikea löytää.
Sellainen oli Suomi-koulun luminen ja talvinen tammikuu.
Seuraavassa blogikirjoituksessa kerrotaan, mitä erikoista tapahtuikaan helmikuussa…
Siihen asti, Winterthurin Suomi-koulu toivottaa kaikille rauhallista iltaa!