Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2020

Laskiaisrieha & Kalevalan päivä

Tänään vietetään Kalevalan päivää, jolloin juhlitaan myös suomalaisen kulttuurin päivää. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan, joka on Suomen kansalliseepos. Winterthurin Suomi-koulu juhlisti jo keskiviikon koulukerralla Kalevalan päivää ja siinä samalla laskiaista.

Perinteisesti Winterthurin Suomi-koulussa on järjestetty laskiaisrieha helmikuun lopulla, jolloin oppilaat ovat koulukerran aikana päässeet nauttimaan talven riemuista ulos, mutta tänä vuonna lumitilanne on ollut jo pitkään hieman märän puoleinen. Pienten kerholaisten mennessä ulos, saivat kaikki oppilaat tehtäväksi löytää lunta, jota olikin oikein etsittävä toden teolla. Iloinen yllätys olikin, kun lunta löytyi lopuksi sen verran, että pienet kerholaiset saivat tehtyä mini-minilumiukon.

Koska lunta ei pihalta löytynyt niin paljon, että siellä pääsisi mäkeä laskemaan, pienet kerholaiset ideoivat paperille, miltä laskiaisrieha näyttää. Styroksista ja vanusta sai hienoja lumipalloja liimattua paperiin. Laskiaisriehaa kuvailemaan liimattiin eri eläimiä, jotka viilettivät mäkeä alas kelkoillansa.

Laskiaisrieha (ilman lunta tai lumen kanssa) ei olisi mitään, jollei silloin syötäisi myös laskiaispullia. Pienet kerholaiset saivat yhdessä opettajan kanssa täyttää kermavaahdolla ja mansikkahillolla vanhempien vastaleivotut pullat ja ai että, kun niistä tulikin komeita pullia. Eväiden jälkeen saatiin nauttia herkullisista laskiaispullista, jotka veivät kyllä kielen mennessään.

Isommat oppilaat tutustuivat Koirien Kalevalaan, joka on Mauri Kunnaksen kuvakirja Kalevalasta. Koirien Kalevalassa on samoja hahmoja kuin alkuperäisessä Kalevalassa: Kalevalan väki on kuvattu koirina, kun taas pitkällä Pohjoisessa asuva väki on susia. Niiden välissä Lemminkäisen perhe on kuvattu kissoina. Oppilaat kuuntelivat koirien Kalevalan tarinaa, kuinka koirat ja sudet kilpailevat ja taistelevat, kuka on metsien kuningas. Koirien Kalevalan juoni noudattaa suurimmalta osin Lönnrotin alkuperäisteosta. Oppilaat saivat myös itse tutustua leikin varjolla paremmin Kalevalan hahmoihin. Leikkinä toimi hedelmäsalaattileikki Kalevalan hahmokorteilla, jossa jokaisessa kortissa oli Kalevalasta tuttu koirahahmo, susihahmo tai kissahahmo.

Kalevalan päivän kunniaksi Suomi-koulussa järjestettiin Kalevalakorunäyttely, jossa oppilaat saivat myös suunnitella omat kalevalakorut. Osa oppilaista halusi askarrella Kalevalakorun kultaisesta paperista, kun taas osa oli enemmän hopeapaperin puolella. Hopea tai kultainen, koruista tuli todella upeita. Korusuunnittelun jälkeen, oppilaat pääsivät vielä pihalle nauttimaan herkullisista laskiaispullista.

Winterthurin Suomi-koulu toivottaa kaikille hyvää Kalevalan päivää!

Ystävyys teemana Suomi-koulussa – muumit, tarinankerrontaa ja kova jätkä

Winterthurin suomikoululaiset ovat saaneet nauttia viimeisen kahden viikon ajan hiihtolomasta. Edellisviikon tunneilla luokissa opeteltiin ja askarreltiin eri asioita, mutta tunteja yhdisti kuitenkin yksi tärkeä asia. Se oli ystävyys. Suomi-koulun ainoana tarkoituksena ei ole oppia suomen kieltä ja kulttuuria, vaan tutustua myös muihin oppilaisiin ja saada ystäviä, joiden kanssa on mahdollista puhua suomen kieltä. Ystävyys on siitä mielenkiintoinen ja tärkeä teema, että luokissa sitä voi lähestyä monelta eri kantilta ilman sen suurempaa huomiota, mutta samaan aikaan sitä ei voi lokeroida ainoastaan yhdeksi asiaksi. Sinulle, minulle tai noille muille, ystävyys voi merkitä varsin eri asioita.

Pienet kerholaiset tutustuivat yhdessä muumien maailmaan. Muumeille ystävyys on tärkeää ja muumikirjoista välittyykin vilpitön ystävyys lukijalle. Tove Janssonin muumit ovat saavuttaneet Suomessa ja myöskin maailmalla suuren suosion ja se ei ole ollenkaan ihme. Muumikirjoja luettaessa ne vievät lukijansa (ison tai pienen) jos monenmoisiin seikkailuihin ja kiperiin tilanteisiin, mistä aina selvitään enemmän tai vähemmän onnistuneesti.

Muumikirjojen tutkimisen jälkeen, kerholaiset saivat askarrella oman muumimukin. Monen suomikoululaisen kodista löytyykin jo yksi, kaksi tai useampi muumimuki, mutta tällä kertaa jokainen kerholainen sai askarrella oman muumimukinsa ja valita siihen oman suosikki-muuminsa. Askarreltuihin muumimukeihin pääsi moni suosittu muumihahmo mukaan, myös hieman pelottava mörkö oli askarreltu muutamaan mukiin. Yksi kerholaisista tiesi sanoa, että mörkö ei laisinkaan ole pelottava, vaan vain yksinäinen, siksi mörkökin on tärkeää ottaa mukaan muumimukeihin.

Lukeminen on yksi tärkeimmistä taidoista pitää yllä suomen kieltä. Lukemisen kanssa yhtä tärkeää on myös tarinankerronta ja sen osaaminen. Monet eivät tule ajatelleeksi sitä, että lastenkirjojen sadut ovat useimmiten aikuisten kirjoittamia tekstejä, mutta itse lapset voivat yhtä hyvin kertoa mitä mielikuvituksellisempia tarinoita, joita aikuiset eivät edes tule ajatelleeksi. Viime tunneilla eskarilaiset harjoittelivat tarinankerrontaa. Tarinan kertominen ei välttämättä ole niin helppoa, mutta yhdessä muiden kavereiden kanssa tarinasta voi syntyä vaikka minkälainen matka mielikuvitusmaailmaan. Mikäs onkaan sen hauskempaa kuin kertoa tarinoita kavereiden kanssa. Tarinankerronnan yhteydessä lapset päättivät myös rakentaa torneja luokasta löytyneistä puupalikoista: yhteistyössä on voimaa, sillä puupalikoista syntyivät korkeat tornit.  

Isot koululaiset kuuntelivat 10-vuotiaan suomalaispojan (Nameless J) laulun “Astetta kovempi jätkä”, joka on tällä hetkellä yksi suosituimpia musiikkikappaleita Suomen kouluissa. Laulu kertoo koulukiusaamisesta koulukiusatun näkökulmasta ja tuo esille, miten pienestä asiasta koulukiusaaminen voi alkaa. Suomikoululaiset saivat tehtäväksi miettiä, mitä tarkoittaa olla kova jätkä ja millainen on hyvä ystävä. Pojat siihen totesivatkin, että kova jätkä on sellainen, joka uskaltaa mennä kiusatun puolelle ja olla tämän ystävä.

Vaikka tunneilla opeteltiin ja tehtiin eri asioita, koulukerran voisi kiteyttää kahteen eri lauseeseen: muumeista, heidän ystävyydestä ja avarakatseisuudesta voi jokainen oppia paljon. Tärkeintä on, että jokaisella oppilaalla on koulussa hyvä olla ja kova jätkä on juuri sellainen, joka ottaa huomioon muut eikä kiusaa ketään. 

Winterthurin Suomi-koulu palailee taas hiihtoloman jälkeen tositoimiin. Nähdään ensi viikolla!