Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2019

Suomi-koulun joulujuhla

Yksi.. Ei kun kaksi.. Ei kun sittenkin se oli kolme vauhdikasta tonttulakkista suomikoululaista, jotka juoksivat ovella vastaan. Ensimmäinen tonttulakkinen lauleskeli ”[…] miss you a merry christmas” -laulua (hieman omin sanoin muunnellen), toinen pohdiskeli ääneen, onkohan Korvatunturilla jo lunta ja kolmannen sormet hapuilivat jo melkein joulukuusen kirkkaanpunaisia palloja. Viikko sitten sunnuntaina juhlittiin perinteistä Suomi-koulumme joulujuhlaa Usterissa, Forsthaus Mühleholzissa. Juhlapaikka oli koristeltu jouluisesti, ja ison kuusen alta pilkotti lahjapaketteja ja jopa yksi tonttu oli ehtinyt paikalle seuraamaan tapahtumaa.  

Puheenjohtaja kertoili kuluneesta syyslukukaudesta toivottaen myös kaikki lapset, vanhemmat ja opettajat tervetulleiksi juhlaan. Sen jälkeen ohjat ottikin isot koululaiset, jotka juonsivat koko tilaisuuden ja kutsuivat aina jokaisen ryhmän lavalle esiintymään.

Suomikoululaiset ovat olleet ahkeria koko syksyn ajan. On harjoiteltu joulujuhlaa varten esityksiä kuin myös valmistettu monenlaisia koristeita ja rekvisiittaa. Joulujuhlan koristeiden tekeminen on ollut salaista puuhaa. Viime koulukerralla oppilaiden piti tuoda taskulamppu kouluun mukaan, mutta sitä ei saanutkaan ottaa mukaan kotiin vaan sen saisi takaisin vasta joulujuhlassa. Salaista. Kun tuli pienten koululaisten ja eskarilaisten aika laulaa ”tuiki tuiki tähtönen”, saivat vanhemmat tietää, mihin taskulamppuja tarvittiin. Suomikoululaiset olivat askarrelleet pahvista ja alumiinifoliosta tähdet, joiden keskellä taskulamput tuikkivat tähtien lailla kilpaa.   

Jotta tontut eivät ainoastaan söisi jouluisia herkkuja, vaan jaksaisivat myös pitkinä työpäivinä valmistaa leluja, pienet kerholaiset näyttivät mallia, miten tontut jumppaavat. Tontut heittelivät kuperkeikkoja, hyppivät ja tanssivat ympäri lattiaa – siitä voisi kyllä moni ottaa mallia tontuilta, miten pysyä vireänä ja energisenä koko työpäivän ajan.

Joulujuhlassa kuultiin myös jouluinen runo, jota eskarilaiset olivat ennalta jo paljon harjoitelleet sekä kotona että koulussa. Runon lausuminen sujui kaikilta hienosti. Runoa varten oppilaat olivat myös askarrelleet paljon erilaisia koristeita kuten kuusen, lahjapaketin ja talon ja olipa mukana myös puurokattila.  

Kodin joulu: Martti Haavion runo
Saara ja Elina säestivät yhteislaulujen aikana

Lasten esitysten ja yhteislaulujen jälkeen nautittiin joulupöydän antimista. Joulupöytämme notkui erilaisia herkkuja. Tarjolla oli riisipuuroa sekametelisopan kanssa sekä monenlaisia jouluisia ja suomalaisia herkkuja kahvin kera: oli satakuntalaisella reseptillä tehtyä rosollia, mummon parhaita korvapuusteja, pipareita, erilaisia suolaisia piiraita ja ennen kaikkea glögiä.  

Ruokailun jälkeen osa suomikoululaisista ehti myös pihalle leikkimään

Joulupuuron ja jouluisten herkkujen sekä leikkien jälkeen, puheenjohtajamme kysyi oppilailta, että mitäköhän joulujuhlasta vielä puuttui. Vastaukseksi tuli yhdestä suusta: joulupukki. Toden totta, joulupukki vielä uupui joulujuhlasta, mutta olikohan niin, että joulupukki osaisi tulla Suomi-koulumme joulujuhlaan lapsia tervehtimään? Onneksi koulun puheenjohtajalla oli tosi hyvä idea: jospa kaikki laulaisivat ”joulupukki” -laulun oikein kovaa niin ehkäpä joulupukki saattaisi sen kuulla. Kaikista lauletuista yhteislauluista, joulupukki-laulu laulettiin kaikkein äänekkäimmin, niin että joulupukki sen varmasti kuulisi. Ja mitäs sitten tapahtuikaan: äkkiä oveen kolkutettiin ja itse joulupukki astui sisälle.

Oi niitä lasten riemun kiljahduksia, kun he näkivät, kuka saapui paikalle. Pukki ei meinannut ovesta sisälle päästä, kun lapset piirittivät hänet jo kysyen, miten pukki oli perille löytänyt. Onneksi pukki pääsi istumaan joulujuhlaväen eteen lasten ympäröimänä ja hän pääsi vastailemaan lasten kysymyksiin. Suurin ihmetyksen aihe taisi olla pienempien keskuudessa, että miten ihmeessä joulupukki oli päässyt juhlaan, kun maassa ei ollut laisinkaan lunta ja rekeähän ei voi ilman lunta maassa vetää. Tähän pukki ei ehtinyt vastausta antamaan, kun jo yksi kerholaisista kuuluvasti ilmoitti, että ”pukki tuli varmaan Porschella, kun porot on lomalla vielä rentoutumassa ennen jouluaattoa”.

Niin tai näin, niin nytpä pukki oli saapunut paikalle ja mitäs sillä pukilla olikaan mukana: hirveän isot ja painavat lahjasäkit. Lasten jännitys oli käsin kosketeltavissa, kun pukki yksitellen jakoi kaikille lapsille lahjapussit. Oi, sitä riemua ja onnea, kun suomikoululaiset yksi toisen perään pääsivät avaamaan lahjoja, joista paljastui ties mitä yllätyksiä.

Mistä oli tämän vuoden joulujuhla tehty? – kimaltavien lahjapaperien rapinasta, lasten riemun kiljahduksista, lasten huikeista esityksistä ja jouluisten herkkujen tuoksuista, kuten myös opettajien ja vanhempien tuesta ja avusta. Siitä oli tämän vuoden joulujuhla tehty.

Winterhurin Suomi-koulu haluaa kiittää kaikkia oppilaita, opettajia ja vanhempia erityisen ihanasta ja onnistuneesta joulujuhlasta! Moni suomikoululainen oli varmasti illalla joulujuhlan jälkeen väsynyt, mutta onnellinen (varsinkin kun tuli nähtyä itse joulupukki). Tähän onkin hyvä päättää syyslukukausi ja päästää oppilaat nauttimaan ansaitusta joululomasta.

Winterthurin Suomi-koulu toivottaa kaikille oikein rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!

Itsenäisyyspäivän juhlimista Suomi-koululla

Suomella on tänään syntymäpäivä” hihkaisi yksi Suomi-koulun kerholaisista aamulla kuuluvasti Winterthurin aamuruuhkan bussissa. Totta, kuudes joulukuuta on Suomen itsenäisyyspäivä ja tänään suomalaiset ympäri maailmaa juhlistavat Suomen itsenäisyyttä. Vaikka asummekin Suomen rajojen ulkopuolella, on Suomen itsenäisyyspäivä myös tärkeä päivä ulkosuomalaisille.

Tämän viikon keskiviikkona suomikoululaiset aloittivat koulukerran juhlistamalla Suomen itsenäisyyspäivää. Oppilaat ja vanhemmat saapuivat luokittain koulumme saliin, jossa isot koululaiset järjestivät yhteisen itsenäisyyspäivän tilaisuuden. Tänä vuonna oppilaat toivat esille, miksi itsenäisyyspäivää vietetään ja myös miksi, Suomen lippua koristaa värit sininen ja valkoinen.

Kaksi koulumme oppilaista kirjoittivat itsenäisyyspäivän kunniaksi runon, jonka toinen oppilaista esitti. ”Mitä on Suomi?” –runo kuvailee varsin osuvasti monen suomalaisen tärkeimpiä muistoja ja aatteita Suomesta. Runon lausumisen jälkeen laulettiin vielä Maamme-laulu.

Aurelien ja Noemin itsenäisyyspäivän runo

Luokissa pienten kerholaisten ryhmässä pohdittiin, miltä se Suomen lippu näyttikään ja sen jälkeen päästiinkin itse toimeen, kun jokainen kerholainen sai itse maalata oman Suomen lipun. Lipun maalaaminen oli sen verran vauhdikasta hommaa isoilla pensseleillä, että valkoista maalia saattoi löytyä illalla myös hieman käsivarsista korkeammaltakin tai jopa korvien takaa, mutta sepä ei menoa haitannut.

Tiedusteltaessa Suomen ikää, pienet kerholaiset ja koululaiset eivät olleet aivan varmoja, kuinka monta vuotta Suomi täyttää. Joku tiesi kertoa, että suomalaisen jääkiekkojoukkueen yhdessä joukkuekuvassa oli numero 100, niin Suomi voisi olla jo ainakin sata vuotta. Toinen taas arveli, että kyllä se Suomi varmaan jo ainakin aika vanha on, mutta ei voi ihan varmaksi tietää, kuinka vanha. Oikea vastaus saatiinkin pienen pohdinnan jälkeen, kun yksi oppilaista ilmoitti Suomen olevan ”kymmenen ja kaks vuotta”. Vaihtuvissa maailman tilanteissa pieni Suomi on ollut itsenäinen jo 102 vuoden ajan, joten juhlaan on aihetta. Ilman veteraaneja ja lottia meillä ei olisi tämän päivän Suomea, ja saammekin olla kiitollisia heille siitä, miten he Suomea aikoinaan puolustivat.

Itsenäisyyspäivänä sitä usein huomaa olevansa kiitollinen monista asioista, joita ei välttämättä arjessa aina muista, tai joita saattaa pitää itsestäänselvyyksinä. Yksi tällaisista asioista, näin ulkosuomalaisen näkökulmasta katsottuna, on suomen kieli ja sen ylläpitäminen, varsinkin, kun koti löytyy Suomen rajojen ulkopuolelta. Siksi onkin rikkaus, että oppilailla on mahdollisuus opiskella omalla äidinkielellään Suomi-koulussa. Suomi-koulun yhtenä tehtävänä on tukea suomen kielen oppimista, ja siksi jokaisella koulukerralla oppilailla on mahdollisuus käydä koulumme kirjastossa lainaamassa suomenkielisiä lastenkirjoja.

Suomi, suomalaisuus, suomen kieli – siinä tärkeimpiä asioita, miksi tänään on aihetta juhlaan sekä Suomessa että ulkosuomalaisten parissa. Näin ollen,


Winterthurin Suomi-koulu toivottaa kaikille oikein hyvää itsenäisyyspäivää!