Avainsana-arkisto: etäopiskelu

Miten pitää yllä lasten / nuoren suomen kieltä, kun Suomi-kouluun meneminen ei enää onnistu?

Suomi-koulua käydään yleensä aina 12 ikävuoteen asti, ja yläasteelle siirryttäessä lapset lopettavat yksitellen Suomi-koulun kukin eri syistä.  Yläasteella opiskelutahti on kova ja vapaa-aikaa on vähän. Vapaa keskiviikko-iltapäivä on usein viikon kohokohta ja/tai pyhitetty muille harrastuksille. Ehkä kosketus entiseen kotimaahan tai vanhemman kotimaahan häilyy, ja lapsi ei näe enää syytä osallistua Suomi-kouluun. Voi myös olla, että lapsen varttuessa nuoreksi kiinnostuksen kohteet muuttuvat.

Suomi-koulun loppuessa, nuori ei menetä ainoastaan paikkaa, missä opiskella omaa äidinkieltä vaan myös paikan, jossa tapaa muita samankielisiä nuoria. Suomen kieli voi helposti heikentyä, koska nuori opiskelee valtakielellä ja suurimmaksi osaksi kaverit tulevat omasta kotimaasta. Suomen puhuminen ja kuuleminen saattaa jäädä ainoastaan lomien Suomi-vierailujen ajaksi. Tästä voi helposti syntyä noidankehä, kun nuori ei enää halua käyttää suomen kieltä, koska kokee sen vaikeaksi. Nuori voi ymmärtää kaiken puhutun, mutta itse puhuminen voi nousta nopeasti haasteeksi.

Tämän takia Winterthurin Suomi-koulun mielestä on ehdottoman tärkeää, että nuorilla on myös samat mahdollisuudet puhua ja oppia omaa äidinkieltä kuin nuorimmilla lapsilla.  

Siksi ehdotammekin: Nuori, osallistu Suomi-kouluun etänä!

Kun Suomi-koulumme pandemian myötä siirtyi etäopiskeluun, saimme oppilaiden kanssa kokeilla, miten oppitunnit sujuvat tietokoneen välityksellä, ZOOMissa. Monet lapset ja varsinkin vanhemmat oppilaat pitivät tästä vaihtoehdosta: enää ei tarvinnut lähteä kotoa mihinkään ja aika ei kulunut matkoihin. Sai käpertyä mukavasti vaikkapa sohvankulmaan tai linnoittautua omaan huoneeseensa. Tästä kokemuksesta syntyi ajatus, että nuoretkin voisivat innostua tästä.

Nuorten Suomi-koulu

  • Milloin & missä: kerran kuukaudessa ZOOMissa 2 tunnin ajan (päivä voidaan valita nuorten toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan)
  • Kenelle: noin 13-16 vuotiaille (yläasteen ensimmäiseltä luokalta aina lukioon asti)
  • Teema: ajankohtaiset aiheet, jotka koskettavat nuoria Suomessa (ja Sveitsissä/maailmalla) (mitä Suomessa tapahtuu? Politiikassa? Mediassa? Musiikkisaralla? Mikä Suomessa on “in”? Mistä kaikki puhuvat? Nuoren tulevaisuuden suunnitelmat?)
  • Vierailut: Nuorten ryhmään kutsuttaisiin vieraita Suomesta kertomaan tietyistä aiheista tai esittelemään itsensä ja työnsä

Nuorten ryhmän tarkoitus olla paikka, missä jaetaan kuulumiset, suunnitelmia, urahaaveita ja milloin mitäkin!

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu linkistä: https://win-suomikoulu.ch/ilmoittautuminen2021-2022/

Erilainen kevätlukukausi – Suomi-koulua etänä

Keskiviikkona olisi ollut Suomi-koulua, mutta koronaviruksen takia Sveitsissä kaikki koulut ovat kiinni aina kevätlomaan saakka. Vaikka koulut ovatkin kiinni ja oppilaat pysyvät kotona, niin Suomi-koulu jatkaa toimintaansa, tosin tällä kertaa etänä. Jotta oppilaiden ja opettajien yhteys säilyisi, lähettivät opettajat jokaiselle oppilaalle keväisen tervehdyksen. Keskiviikkona posti toikin erikokoisia kirjeitä suomikoululaisten iloksi. Kirjeistä löytyi jos jonkin näköisiä tehtäviä ratkottavaksi, joita olisi tunnilla yhdessä tehty.

Pienet kerholaiset saivat opettajalta tehtäväksi askarrella pääsiäispupun, sillä pääsiäinen lähestyy jo kovaa vauhtia. Pääsiäispupu leikattiin katkoviivoja pitkin ja sille liimattiin silmät, nenä ja suu. Koska pihalla oli tällä kertaa kylmempi ja sateisempi päivä, päätettiin pupulle liimata myös hanskat ja kengät, jotta pupun kädet ja jalat pysyisivät lämpiminä.

Isojen kerholaisten kirjeestä löytyi samettinen pussi, jossa oli pavunsiemeniä. Arvaatte jo ehkä, mihin tunnettuun satuun nämä liittyvät? Totta, Jaakko ja pavunvarsihan se on kyseessä. Isot kerholaiset saivat tehtäväksi kasvattaa oman pavunvarren ihan oikeista ja ehkä jopa lumotuista pavunsiemenistä. Pavunsiemen laitetiin lasiseen purkkiin talouspaperin tai keittiörätin kanssa. Lapsilla on mahdollisuus seurata joka päivä, miten pavun kasvu alkaa ensin juuresta ja pikkuhiljaa pavunvarsi kasvaa ja kasvaa ylöspäin tullen täysin näkyviin.

Eskarilaisten kirjeestä löytyi Värinauttien sanoja sattumarunoihin. Tarkoitus oli valmistaa runo sanoja ja kuvia yhdistelemällä. Ja upeita runoja sanoista ja kuvista syntyikin:

Tällä hetkellä koululaisten elämä pyörii lähinnä perheen kesken ja muiden ihmisten tapaaminen ei ole mahdollista. Eskarilaiset saivatkin tehtäväksi lähettää keväisen kortin tervehdykseksi jollekin, ketä se voisi ilahduttaa. Taitaapa olla, että monet mummit ja vaarit Suomessa saavat pian postia.

Isot koululaiset saivat tehtäväksi harjoitella kuukausia eri tehtävien muodoissa. Viime tunneilla oppilaat olivat kuulleet jo suomalaisen kansansadun, ja tällä kertaa tehtävänä oli harjoitella ääneenlukemista perheenjäsenille ja keskustella sadun merkityksestä.

Kerholaisten ja eskarilaisten tehtäväpaketin mukana tuli myös keväinen yllätys, nimittäin pääsiäisruohon siemeniä. Siemenet laitettiin multaan kasvamaan ja nyt jännityksellä suomikoululaiset saavat päivien ajan seurata, milloin siemenistä alkaa pääsiäisruoho kasvamaan.

Vaikka arki on kaukana normaalista, kevät pilkahtelee aina välillä pilvien takaa. Myös pääsiäinen on jo ihan ovella. Uudesta tilanteesta huolimatta Suomi-koulun etätyöskentely onnistui erittäin hyvin, sen todistavat suomikoululaisten upeat askartelut ja runot. Jännityksellä odottaen, mitä istutetuista siemenistä kasvaa.  

Winterthurin Suomi-koulu toivottaa kaikille keväistä viikkoa!