Tällä viikolla tiistaina alkoi joulukuu ja suurinosa suomikoululaisista herätessään huomasi ensilumen sataneen maahan. Oi sitä lasten riemua, kun aamupala oli nanosekunnilla syöty ja ulos oli päästävä hetipikimmiten. Mikä olisikaan parempi tapa aloittaa joulun odotus kuin riemunkiljahdukset ensilumen sataessa.
Edellisellä kerralla Suomi-koulussa tutustuttiin lasten oikeuksiin. Lasten oikeuksien viikkoa vietettiin 16.-22. marraskuuta. Pienet koululaiset käsittelivät tunnilla, mitä oikeuksia lapsilla on ja myös mitä erilaisuus tarkoittaa. Jokainen suomikoululainen sai piirtää oman kätensä paperille ja koristella sen oman mielensä mukaan. Pari kättä sai Suomen jääkiekkoliigan joukkueiden logoja koristeeksi, kun taas toisissa käsissä oli piirrettynä kukkasia ja jokainen sormi oli väritetty eri värillä. Kuten suomikoululaiset huomasivat, vaikka jokaisella on samanlainen käsi, jossa on viisi sormea niin jokaisesta kädestä tuli koristelemisen jälkeen erilainen kuin kaverilla on. Jokaisesta kädestä tuli omalla tavallaan hieno ja se kertoo kantajastaan paljon. Pari suomikoululaista intoutui myös keskustelemaan käsien maalaamisen ohella hieman enemmän jääkiekosta, koska tunnin jälkeen yhden koululaisen repusta löytyi jonkinnäköinen jääkiekon liigatilasto Suomi-koulutuotoksena.
Eskarilaiset sukelsivat Muumien maailmaan ja piirsivät upeita Muumilaaksoja. Mutta mitä olisikaan Muumilaakso ilman Muumi-hahmoja? Eskarilaiset liimasivat eri Muumi-hahmoja touhuamaan ympäri laaksoa, ja kävikin ilmi, että Pikku Myy oli ryhmän suosikkihahmo. Syyksi kerrottiin, että vaikka Myy on hyvinkin pieni, niin silti hän osaa aina pitää puolensa. Osan mielestä myös Myyn kepposet ovat hauskoja, yksi eskarilaisista muisti, miten Myy oli laittanut muurahaisia Muumipeikon sänkyyn ja sekös oppilaita nauratti. Kerholaisilla oli myös energiaa vaikka kuinka paljon, niin tällä kertaa he pääsivät tanssimaan muumilaulujen tahtiin.
Isot koululaiset keskustelivat avaruudesta, ja mitä kaikkia eri planeettoja avaruudesta löytyykään. Linnunrata, painovoima ja eri taivaankappaleet tulivat kaikille tutuiksi eri tehtävien avulla. Taustalla soi tottakai Heavysauruksen ”Avaruuden autokorjaamo“.
Avaruusseikkailujen jälkeen oppilaat hyppäsivät takaisin maapallolle ja yhdelle tietylle mantereelle: Afrikka. Miten sitten Suomi-koulu ja Afrikka liittyvät toisiinsa? Varmastikin enemmän kuin yhdellä tapaa, mutta yksi lasten suosikeista on Kari Mannerlan 19-vuotiaana kehittämä lautapeli, josta tuli kansainvälinen menestys 1950-luvulla. Kyseessähän on monen suomalaisen suosikkipeli: Afrikan tähti. Tunnin aikana isot koululaiset pelasivat Afrikan tähteä ja oi sitä jännitystä, kuka löysikään ensimmäiseksi Afrikan tähden roistojen ja muiden timanttien ja rubiinien seasta.
Pienten Suomi-koulu oli tällä kertaa enemmän omanlaista tanssimista kuin paikoillaan istumista. Omanlainen tanssiminen voi suomalaisten lastenlaulujen tahdissa olla ihan mitä vain, esimerkiksi tällä kertaa kerholaiset tanssivat lattialla vatsallaan tai pyörivät istualtaan ympyrää. Koska energiaa oli enemmän kuin pienessä kylässä, niin päätettiin rakentaa tuoleista niin suuri tunneli kuin pystytään. Siitä tunnelista tulikin aivan jättimäinen ja ei ihan tavallinen tunneli, sillä tämän tunnelin alta pystyi menemään monella eri tavalla, esimerkiksi selällään tai mahallaan ryömien ja kontaten. Tunnelissa ryömimisen aikana muutama pieni kerholainen löysikin pari ötökkää, jotka oli syytä pelastaa ulos, etteivät ne tallaantuisi kerholaisten jalkoihin tunnelissa. Muutama ötökkä ei valitettavasti enää elänyt löydettäessä, niin ne haudattiin koulun pihalle tunnin jälkeen, kun taas pari kerholaista päätti ilahduttaa äitiä ja isää ottamalla ne mukaansa kotiin omaksi lemmikkieläimeksi.
*****
Tänään on Suomen itsenäisyyspäivä ja Suomi täyttää 103 vuotta. Keskiviikkona oli viimeinen kerta Suomi-koulua ennen joululomaa. Pienten suomikoululaisten teemana oli itsenäisyyspäivä ja Suomen lippu. Tunnilla keskusteltiin, mistä lipun värit tulevat ja mikä kaikki onkaan sinistä ja valkoista. Moni tiesi, että lumi on valkoista ja sitä on Suomessa talvella tosi paljon, kun taas kesällä on kiva mennä uimaan Suomen sinisiin järvi -ja merivesiin.
Isot koululaiset tekivät Tatu ja Patu-Suomi-palapelia Suomen syntymäpäivän kunniaksi. Palapelin kasaaminen on hauskaa puuhaa ja sen avulla on helppoa oppia, missä sijaitsee Suomen eri kaupunkeja. Oppilaat miettivät myös mihin kaupunkeihin Patu mahtaakaan matkustaa.
Koska joulu on jo ihan ovella, ja vallitsevan tilanteen myötä Suomi-koulun perinteistä joulujuhlaa ei voida ensi viikolla järjestää samalla tavalla kuin viime vuosina niin Suomi-koululaiset askartelivat joulukortteja ja kuuntelivat ja tanssivat joulumusiikin tahtiin. Isot koululaiset askartelivat joulukortit, johon leikattiin arkista sopivia sanoja, kun taas eskarilaiset koristelivat joulukuuset ja tontut.
Pienet eskarilaiset pääsivät osallistumaan tonttukouluun. Tonttukoulussa tapahtuikin kaikkea jännää, harjoiteltiin hiipimään ja piiloutumaan, koska pitäähän sitä kunnon tontun osata hiipiä hiirenhiljaa ja piiloutua nopeasti, jos uteliaita lapsia sattuu kurkistamaan juuri ikkunasta. Opettajan oli välillä muistutettava, että tontut osaavat olla myös hipihiljaa, jotteivat lapset tiedä missä tontut ovat (tässä oli välillä hieman harjoittelemiseen varaa). Tonttukoulussa jokainen suomikoululainen myös askarteli itselleen tontun, joka sai pienen Suomen lipun käteensä.
Joulun odotus on virallisesti alkanut ja tänään monissa suomikoululaisten kodeissa sytytetään kaksi sini-valkoista kynttilää Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi. Vaikka asuisikin kaukana Suomesta, myös ulkosuomalaisille Suomen itsenäisyyspäivä on tärkeä juhlapäivä!
Winterthurin Suomi-koulu toivottaa kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!
