Avainsana-arkisto: syksy

Suomi-koulun syksy

Winterthurin Suomi-koulun syksy on alkanut vauhdikkaasti. Vallitsevan koronatilanteen myötä, olemme saaneet nauttia taas pitkästä aikaa lähiopetuksesta. Oppitunneilla lapset ovat kuulleet suomen kielisiä tarinoita, jutelleet opettajan kanssa suomeksi sekä saaneet viettää aikaa muiden suomikoululaisten kanssa pelejä pelaten.

Mistä Suomi-koulun syksy sitten onkaan tehty? – värikkäistä lehdistä, maukkaista omenoista, sekä savunhajuisesta metsäretkestä.

Syksy Winterthurissa ja muuallakin Sveitsissä on ollut erittäin värikäs. Sään puolesta aurinkoisia päiviä onkin tuntunut olevan enemmän kuin sateisia. Suomikoululaiset ovatkin jutelleet paljon säästä ja tutuksi on tullut muun muassa menevä ja rytmikäs ”Millainen sää tänään on”- laulu.

Musiikin lisäksi eskarin tokaluokkalaiset ovat kuunnelleet syksyistä tarinaa ”Sieniä ja sadetta” omassa ryhmässä. Sen pohjalta tulikin idea piirtää oma sienimetsä. Omasta sienimetsästä voi löytää vaikka mitä aarteita, sieniä, värikkäitä lehtiä ja onpa muutaman oppilaan sienimetsään löytänyt tiensä myös erilaiset eläintarrat. Nyt kun metsässä on myös sateen ansiosta putkahdellut esiin erivärisiä, ja -kokoisia sieniä niin on tärkeää tietää, mitä metsässä kannattaa keräillä ja varsinkin, mihin sieniin ei saa koskea tai mitä ei varsinkaan saa syödä. Eskarilaiset tiesivätkin hyvin kertoa, että sieniin ei saa koskea, eikä mitään metsässä olevaa saa maistaa, jollei tiedä mitä se on. Eskarilaiset epäilivätkin että myrkylliset sienet saattaisivat maistua pesusaippualta ja juuri sen takia myrkyllisiä sieniä ei kannata syödä, koska kuka nyt saippuaa haluaisi syödä.

Puiden lehdet ovat olleet tänä syksynä erittäin hienoja, sillä niistä on löytynt niin keltaisen, oranssin kuin punaisenkin eri sävyjä. Jos puiden lehdet ovat olleet eri värisiä, niin myös omenapuiden satoa on voinut vain ihailla, kun moni puu on ollut täynnä erivärisiä omenoita. Kerholaiset ovatkin päässeet miettimään, minkä värisiä lehtiä sitä voikaan syksyllä maasta tai puusta löytää. Pienen mietintätuokion jälkeen eskarilaiset askartelivat paperille syksyisiä puita, johon painettiin erivärisiä lehtiä ja omenoita. Näin syksyisiin puihin eksyi monia eri värejä. Kerholaiset ovat myös askartelun ohella pelanneet omenapuu-peliä, jossa kerätään sinisiä, punaisia, vihreitä ja keltaisia omenoita puiden oksille. Yksi eskarilaisista kyllä huomautti, että sinisiä omenoita on tosi vaikea löytää pihalta, ja hän oli suhteellisen varma, että on joskus syönyt sellaisen, muttei voinut enää muistaa, miltä se maistui.

Suomi-koulun syksyyn kuuluu myös perinteinen metsäretki, jolloin kaikki luokat lähtevät opettajan kanssa metsään seikkailemaan. Tänäkin vuonna suomikoululaisilla kävi hyvä tuuri, aamupäivällä Winterthurissa satoi vettä vielä oikein roimasti, mutta iltapäivällä aurinko paistoi pilvien raosta, vaikka pari pisaraa vettä taisikin jossain vaiheessa iltapäivää tulla. Suomikoululaiset etsivät metsästä värikkäitä lehtiä, oksia ja kiviä ja koristelivat näistä ”syysperhosen” siivet. Kävyt ja kivet olivat varsinkin pienten kerholaisten suosiossa ja saattoipa olla, että muutaman suomikoululaisen reppu oli niin täynnä metsän aarteita, ettei sinne meinannut enää oma eväsrasia ja juomapullo mahtua.

Eskarilaiset etsivät myös metsän eri aarteita ja yrittivät löytää mahdollisimman monta lehteä, jotka olisivat erivärisiä. Isolla viltillä oli kiva askarella lehdille silmät, nenä ja suu. Saipa yksi lehti myös hatun päähänsä.

Askartelun jälkeen pääsivät niin pienet suomikoululaiset kuin vähän isommatkin jumppailemaan ja tanssimaan musiikin tahdisssa, tasapainoilemaan pitkillä kepeillä ja juoksemaan saippuakuplien perässä. Lopussa metsäretkeläiset pääsivät vielä nauttimaan nuotion lämmöstä ja makkaranpaistosta opettajien kera.  

Syksyyn kuuluu Suomessa myös isien oma päivä eli isänpäivä, jota vietettiin viime viikon sunnuntaina. Suomikoulaiset askartelivat jokainen omassa ryhmässä pienen lahjan isälle. Koululaiset juttelivat luokassa, mikä isässä on parasta ja moni tulikin siihen tulokseen, että isät omaavat erittäin hauskan huumorin.

Nyt kun marraskuu on jo puolessa välissä, pian onkin aika valmistautua joulun odotukseen. Iltojen pimentyessä, mikä onkaan ihanampaa kuin kääriytyä viltin alle, lämmittää itselle mukillinen glögiä ja syödä siihen kylkeen pari karjalanpiirakkaa tai joulutorttua. Näitä jouluisia ja suomalaisia tuotteita on tarjolla tämän viikon lauantaina Zürichin suomalaisella joulutorilla. Koulumme osallistuu perinteisesti suomalaiselle joulutorille ja pöydässämme on myynnissä maukkaita karjalanpiirakoita, joulutorttuja sekä suomalaisia karkkeja!

Winterthurin Suomi-koulu toivottaa kaikille oikein mukavaa joulun odotusta ja nähdään lauantaina joulutorilla!

Kesämuistoja ja syksyyn valmistautumista

Aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja lämpötila hipoo hellelukemia, niin mikäs olisikaan parempi kuin nauttia vielä viimeisistä kesäpäivistä ennen syksyn tuloa. Edellisviikolla suomikoululaiset pääsivät muistelemaan, mitä kaikkea kivaa kesällä olikaan tehty.

Eskarin tokaluokkalaiset ja koululaiset pääsivät kokeilemaan, mitä toimittajan työ on. Pääteemana oli kesämuistot ja oi, kun lapsilla oli hauskaa, kun saivat muistella, mitä kaikkea sitä olikaan tullut kesällä tehtyä. Lopuksi kaikki kirjasivat omaan Suomi-koulun Kesälehteen parhaimmat muistot kesältä.

Suomikoululaiset menevät tuntien lomassa usein pihalle, milloin pitämään välituntia taikka syömään eväitä. Välillä oppitunnit pidetään ulkona, jolloin lapsilla on mahdollisuus tutustua ympäröivään luontoon. Luonnossa oleminen on tärkeää suomikoululaisille, koska pihalla on mahdollista pelata ja leikkiä jos jonkinmoisia pelejä kuin myös nauttia raikkaasta ulkoilmasta. Tällä kertaa isojen koululaisten pääteemana oli tutustua Suomen luonnon päivään, jota vietettiin Suomessa elokuun viimeisenä viikonloppuna. Oppilaat saivat itse valita pelin, jota kaikki pelasivat. Tällä kertaa peliksi valikoitui kirkonrotta, ja pihassa kaikuikin monet kerrat ”oma rotta!” ja ”kaikki pelastettu”, kun etsijä sai etsiä piilossa olevia suomikoululaisia.  

Eskarin ekaluokkalaiset nauttivat myös välipalan ulkona. Lasten mielikuvituksella ei ollut rajoja, kun he saivat keksiä, mitä kaikkia olioita olikaan lasten seurana. Seurana oli muun muassa paljon vaarallisia porkkana-, omena-, korppu- ja ruisnappikrokotiileja.

Pihalla jatkettiin myös kesämuistojen muistelemista ja jokainen sai piirtää maahan liidulla oman Suomi-kartan, johon merkittiin, missä päin Suomea niitä kesämuistoja oli syntynytkään. Joku oli käynyt kesällä Pohjois-Suomessa, kun taas muutamat muut olivat viihtyneet Keski- ja Itä-Suomessa.

Vaikka sää onkin yhä edelleen täällä Sveitsissä todella lämmin ja aurinkoinen, on syyskuu jo puolessa välissä. Mutta kyllä se syksy sieltä tännekin pikkuhiljaa tulee ja sen voi jo aamulla aikaisin aistia. Kerholaiset saivatkin miettiä, mitä kaikkea syksyyn kuuluukaan, ja kun sitä oikein alkoi pohtia, niin löytyihän sieltä vaikka mitä asioita, jotka syksylle ovat ominaisia. Lapset olivat valinneet omenan, päärynän ja myös paljon eri ötököitä. Ja kyllähän se niin on, että parhaimmat omenat ja päärynät saadaan syksyllä, kun ne ovat tuoreina juuri puista kerättyinä. Kerholaiset pääsivät myös itse koittamaan onnea Syysomena-pelissä, jossa kerättiin erivärisiä omenoita. Syksyyn mahtuvat myös etanat, joita kerholaiset pääsivät askartelemaan.

Myös eskarin ekaluokkalaiset muovailivat värikkäitä syysmaisemia, joihin he lisäsivät eri eläimiä, hyönteisiä ja kukkia, kaikkea mitä nyt luonnosta voi löytyä. Muutamaan syysmaisemaan oli myös löytänyt kummitus oman paikkansa.

Nautitaan vielä lämpimistä kesäpäivistä ja toivotellaan syksy pikkuhiljaa tervetulleeksi myös tänne Sveitsiin!

Winterthurin Suomi-koulu toivottaa kaikille aurinkoisia päiviä!